Tupakkatyötä Keski-Aasiassa

UUTINEN 29.11.2018

Kirgisiassa toteutetun kehitysyhteistyöhankkeen myötä tieto tupakoinnin terveysriskeistä on lisääntynyt ja suhtautuminen tupakointiin on muuttunut.  Tupakkatyötä on tarkoitus laajentaa naapurimaihin Keski-Aasiassa.

Vuoristoisessa Kirgisiassa on tehty tupakkatuotteiden käytön vähentämiseen tähtäävää työtä vuodesta 2011 alkaen. Nykyinen hanke jatkuu vuoteen 2020, ja sen on tarkoitus laajentua Kirgisiasta naapurimaihin Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.

”Tavoitteena on luoda Keski-Aasiaan tupakkatuotteiden käytön vähentämisen työn verkosto, jossa kirgisialaisilla ja muilla keski-aasialaisilla asiantuntijoilla on keskeinen rooli”, kertoo hankevastaava Patrick Sandström.

Suomen ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroista rahoitettua hanketta koordinoi keuhkoterveysjärjestö Filha ry. Suomen ASH ry on hankkeen tupakkapoliittinen asiantuntija. Hanke toteutetaan Kirgisiassa yhdessä paikallisen terveysministeriön alaisen Terveyden edistämisen keskuksen kanssa. Paikallistasolla hankkeessa ovat mukana kylien terveyskomiteat, perusterveydenhuolto, koulut ja paikallishallinto.

”Filha on tehnyt yhteistyötä Kirgisiassa jo 90-luvulta, jolloin pääpaino oli keuhkosairauksien hoitojärjestelmän kehittämisessä. Tämän ansiosta meillä on erittäin hyvät yhteistyöverkostot maassa”, Sandström sanoo.

Monia sanansaattajia

Yli 60 prosenttia miehistä ja noin 20 prosenttia naisista tupakoi Kirgisiassa. Savukkeiden käyttö on viime vuosina jonkin verran vähentynyt, mutta kotitekoinen nasvai-nuuska on lisännyt suosiotaan.

Hankkeen tavoitteena on vähentää tupakkatuotteiden käyttöä ja tukea maan tupakkalainsäädännön toimeenpanoa ruohonjuuritasolla.

”Koulutamme Kirgisiassa laaja-alaisesti väestöä tupakasta ja sen haitoista. Tavoite on, että mahdollisimman monelta suunnalta tulisi samaa viestiä tupakoinnin terveysvaaroista ja siitä, että lopettamisen tukea on saatavilla”, Sandström kertoo.

Hankkeessa on koulutettu lääkäreitä ja terveydenhoitohenkilökuntaa, opettajia, paikallishallintoa ja mediaa. Lisäksi tärkeänä yhteistyötahona ovat maallikoista koostuvat kyläterveyskomiteat.

”Kyläterveyskomiteat ovat siellä loistava järjestelmä! Jokaisella komitean jäsenellä on kylässä vastuullaan kymmenkunta taloa, joissa he käyvät keskustelemassa tupakoinnin lopettamisesta ja muista sairauksien ehkäisyyn liittyvistä asioista. Se sopii hyvin sikäläiseen kulttuuriin, jossa ovelle kolkuttelevat kuuluu kutsua sisälle.”

Tupakkatietoutta halutaan hankkeessa levittää monesta kanavasta: lääkäreiltä potilaille, opettajilta oppilaille ja heiltä koteihin, kyläterveyskomitean jäsenten kautta ja mediasta.

”Paikalliset hoitavat kouluttamisen jatkossa itse. Me koulutimme ensin pääkaupungissa henkilöitä, jotka sitten ovat kouluttaneet Terveyden edistämisen keskuksen aluetyöntekijöitä kouluttamaan edelleen lääkäreitä, opettajia, paikallishallintoa, mediaa ja kyläterveyskomiteoita.”

Paikallishallinnon kanssa keskustellaan maan tupakkalain toteuttamisesta.

”Välttämättä paikalliset viranomaiset eivät tunne lakia, ja siksi me kerromme esimerkiksi, että alaikäisille ei saa myydä tupakkaa, tupakan mainostaminen on kiellettyä ja bussin tai taksin kuljettajat eivät saa tupakoida autossa”, sanoo Sandström.

Tavoitteena pysyvät käytännöt

Projektilla pyritään saamaan aikaan pysyviä tupakoinnin lopettamista tukevia käytäntöjä. Kirgisiassa luodut mallit ovat käyttökelpoisia myös muissa Keski-Aasian maissa, joissa kaikissa on samantyyppinen terveydenhuoltojärjestelmä.

”Kirgisiassa on Neuvostoliiton perua erittäin hyvät raportointijärjestelmät, joita olemme  hyödyntäneet. Olemme esimerkiksi olleet mukana tekemässä tupakkavieroituksen kansallisen hoitosuosituksen terveysalan ammattilaisten käyttöön ja tukeneet perhelääkäreiden kirjaamiskäytäntöjen kehittymistä. Lisäksi koulujen opetussuunnitelmaan olemme rakentaneet tupakkaan liittyvän moduulin yhteistyössä maan opetusministeriön kanssa käytettäväksi koko maassa.”