Tupakka ja terveys vastakkain EU:ssa — lobatessa raha ei aina ratkaise
UUTINEN 20.9.2018
Mepit Merja Kyllönen (vas) ja Anneli Jäätteenmäki (kesk) kertovat, miten tupakkateollisuus lobbaa Euroopan parlamentissa.
Tupakkateollisuuden ja terveysjärjestöjen edut olivat vastakkain, kun tupakkadirektiiviä uudistettiin Euroopan parlamentissa viitisen vuotta sitten. Tupakkayhtiö Philip Morrisin lobbauskulut kipusivat vuonna 2013 yli viiden miljoonan euron LobbyFacts.eu-sivuston mukaan. Tupakkajätti on yksi kolmesta eniten rahaa EU:ssa lobbaamiseen käyttävästä yrityksestä.
Terveysjärjestöt kuitenkin voittivat lobbauskilpailun lopputuloksesta päätellen. Vuonna 2014 hyväksyttiin tupakkatuotedirektiivi, jonka on tarkoitus vähentää tupakkatuotteiden käyttöä kahdella prosentilla viiden vuoden kuluessa. Direktiivi tuli voimaan vuonna 2016.
”Raha ei aina ratkaise, vaan tapa, jolla päästään ihon alle vaikuttamaan tunteisiin, on usein ratkaiseva”, arvioi meppi Merja Kyllönen työhuoneessaan Strasbourgissa täysistuntoviikolla syyskuussa 2018. Kyllönen on jäsen europarlamentin ENVI-valiokunnassa, jonka toimialaan kuuluvat ympäristöasiat, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus.
Tapa, jolla päästään ihon alle vaikuttamaan tunteisiin, on usein ratkaiseva.
Terveysjärjestöjen lobbaus oli Kyllösen mukaan tupakkadirektiiviä valmisteltaessa paljon voimallisempaa kuin tupakkateollisuuden. Lisäksi järjestöjen materiaaleihin oli satsattu enemmän ajatuksellisesti, koska niissä oli yksinkertaistettu, yksiselitteinen viesti ja hyvä visuaalinen ilme.
”Pienelläkin rahalla saa aika vaikuttavaa materiaalia aikaiseksi. Yksi A4 kertoo enemmän kuin teollisuuden iso pumaska”, Kyllönen toteaa.
Lobbaaminen tapahtuu europarlamentissa Kyllösen mukaan yleensä siten, että pyydetään vierailua, keskustellaan lyhyesti ja jätetään aineisto. Lobbaaminen keskittyy niihin meppeihin, jotka ovat kyseisen aiheen lainsäädännön kanssa tekemisissä.
Tuhti aineistopaketti jää helposti lukematta. Siksi lobbauksen pitää olla ”lobbying for dummies.”
Paikallisten työpaikkojen säilyttäminen on pääargumentti, jota tupakkateollisuus käyttää lobatessaan. Tupakantuotanto EU:ssa on vähentynyt, mutta se ei ole silti aivan vähäistä. Vuonna 2016 EU:ssa tuotettiin Eurostatin mukaan 527 miljardia tupakkaa, mikä on 36 miljardia vähemmän kuin edellisvuonna.
Tuotanto vastasi noin tuhatta tupakkaa tai 20 askia asukasta kohden. Suurimmat tuottajamaat olivat Saksa, Puola ja Romania. Tupakanviljelyä taas harjoitetaan eniten Italiassa, Bulgariassa, Kreikassa, Espanjassa ja Puolassa. Tupakanviljelijät nauttivat EU:n maataloustukia.
Koska Suomessa ei viljellä tupakkaa eikä valmisteta tupakkatuotteita, tupakkalobbarit eivät ole tulleet suomalaisten meppien iholle.
Paikallisten työpaikkojen säilyttäminen on pääargumentti, jota tupakkateollisuus käyttää lobatessaan.
Vaikutusta on ollut myös sillä, että oma mielipide on ollut tiedossa, kertoo toinen ENVI-valiokunnan suomalaismeppi Anneli Jäätteenmäki europarlamentin meppikahvilassa Strasbourgissa. Hänen mukaansa oma kanta merkitsee lobbareille enemmän kuin se, mitä maata tai poliittista ryhmää edustaa.
”1990-luvun alussa ydinvoimateollisuus lobbasi Suomessa voimakkaasti, mutta minua ei lobannut kukaan. Ne tiesivät kantani – että olin ydinvoimaa vastaan. Samalla tavalla, jos nyt tiedetään, että olen enemmän kansanterveyden puolella, ei minua [tupakkateollisuuden taholta] niin lobata”, Jäättenmäki sanoo.
Jäätteenmäki kertoo kuitenkin osallistuneensa joihinkin tupakkateollisuuden järjestämiin tilaisuuksiin nähdäkseen, millaista lobbaus on.
”En ole saanut kutsua enää pitkiin aikoihin. Mutta jos saisin, voisin kyllä mennäkin. Ne ovat olleet yleisiä tilaisuuksia, joissa on ollut paljon ihmisiä, mutta sellaista, että joku kutsuisi vain minut, ei ole koskaan tapahtunut.”
Millaisia nuo tilaisuudet sitten ovat olleet?
”Ne ovat olleet jossakin ravintolassa. Se oli niin hienovaraista se lobbaus, etten huomannut sitä ollenkaan”, Jäätteenmäki naurahtaa. ”Ihmettelinkin, että miten minut oli sinne kutsuttu.”
Se oli niin hienovaraista se lobbaus, etten huomannut sitä ollenkaan.
Sähkösavukkeiden lobbaus näkyy Jäätteenmäen mukaan parlamentissa. ”He tuovat kovasti esiin, ettei se ole niin vaarallista.”
Jäätteenmäki kertoo äänestäneensä sähkötupakkaa vastaan. ”Pidän sähkötupakkaa vaarallisempana kuin tavallista tupakkaa, koska siinä on makuaineita, jotka kiinnostavat nuoria.”
Suomessa maustettua sähkötupakkaa ei saa myydä. 
Tupakasta ei ole Jäätteenmäen mukaan käyty aktiivista keskustelua parlamentissa sen jälkeen, kun tupakkatuotedirektiiviä uudistettiin vuonna 2014. ”Tupakka-asioista ei tällä hetkellä ole meidän valiokunnassamme mitään keskustelua vireillä”, Jäätteenmäki toteaa.
”Tupakkateollisuus lobbaa nyt erityisesti muualla kuin Euroopassa. Meillä terveystietoisuus on noussut ja tupakointi on vähentynyt huomattavasti useimmissa maissa. Huolestuttavaa on, että edelleen yli joka neljäs eurooppalainen tupakoi”, hän jatkaa.
Myöskään viinintuottajat eivät ole jonossa suomalaismeppien ovilla. Vaikka alkoholin tuotanto on monelle EU-maalle merkittävä tulonlähde, tehdään alkoholia koskevat säännökset pääosin kansallisella tasolla. Jäätteenmäen mukaan alkoholista keskusteleminen on EU-piireissä tabu, koska viinintuottajamaita on niin paljon.
Alkoholi on EU-piireissä tabu, koska viinintuottajamaita on niin paljon.
Kannabistuotteet kannabisoluesta alkaen rynnistävät kovaa vauhtia markkinoille esimerkiksi Yhdysvalloissa, mutta EU:ssa keskustellaan vasta lääkekannabiksen myynnin vapauttamisesta. Lääkekannabis tarkoittaa kannabistuotetta, jossa huumeannoksen koko on säädelty. Suomessa, kuten monessa muussakin EU-maassa, lääkekannabista voi myydä erityisluvalla.
Merja Kyllönen ei usko lääkekannabiksen vapautumiseen EU:ssa. ”En oikein jaksa uskoa, että lupakäytäntö poistuu kovinkaan helposti, ellei sitten tule yleistä vapautumista, kuten Hollannissa on tapahtunut.”
Lääkekannabiksen saatavuutta Kyllönen helpottaisi varsinkin kipupotilaiden kohdalla. ”Mutta yleisen kannabiksen vapauttamisen kannalla en ole”, Kyllönen toteaa.
Kuvat: Marc Dossmann/Euroopan parlamentti, Nick Tulinen
EU:n tupakkatuotedirektiivi pähkinänkuoressa
- Savukepakkauksiin tuli direktiivin myötä pakolliset teksti- ja kuvavaroitukset, jotka peittävät pakkauksen etu- ja takaosasta 65 prosenttia.
- Tunnusomaisten makuaineiden lisääminen tupakkatuotteisiin kiellettiin.
- Myös mentolin käyttö tupakatuotteissa kielletään, mutta kiellolle on annettu siirtymäaika vuoden 2020 toukokuuhun saakka.
- Sähkötupakka tuli direktiivin säätelyn piiriin. Sähkötupakka määritellään lääkkeeksi, jos sitä markkinoidaan lopettamisen apuvälineenä. Muuten sitä pidetään tupakkatuotteena, jonka nikotiinipitoisuus ei saa nousta yli 20 mg/ml.
- Ruotsi sai ainoana EU-maana poikkeusluvan nuuskan myyntiin.
(Muokattu 24.9.2018: korjattu Anneli Jäätteenmäen kanta ydinvoimaan.)