Pekka Puska:
Prosessia on jatkettava
UUTINEN 31.5.2018
Kansanedustaja Pekka Puska on tyytyväinen tupakkatyöryhmän työskentelyyn ja korostaa, että työtä on jatkettava määrätietoisesti edelleen.
Miten merkittävänä koet tämänkaltaisen työryhmätyöskentelyn tupakkalain tavoitteen saavuttamisessa?
Tavoitteen saavuttamiseksi on välttämätöntä, että samalla, kun väestön tupakointi vähenee, mietitään seuraavia askeleita, joilla voidaan hyvää kehitystä jatkaa. Tupakoinnin ja nikotiinituotteiden käytön vähentäminen on prosessi, johon vaikutetaan lainsäädännöllä ja politiikan keinoilla. Prosessia ei voi jättää kesken.
Työryhmä oli kovatasoinen ja laaja-alainen, ja sillä oli hyvä tuntemus myös kansainvälisestä tilanteesta.
Mitkä työryhmän toimenpide-ehdotuksista koet tällä hetkellä merkittävimmäksi tupakkapolitiikkamme kehittämisessä?
On vaikea vetää esiin mitään yksittäistä asiaa – ei ole yhtä viisasten kiveä, vaan tarvitaan monia toimenpiteitä. Työryhmä teki esityksiä useimmista tärkeistä aloista.
Ehkä kuitenkin tärkein asia on hinta ja sitä kautta verotus, joka on tehokkain keino vaikuttaa tupakointiin. Toisena tulevat ehdotukset uusista savuttomista alueista kuten leikkipuistoista, uimarannoista ja bussipysäkeistä. Muita keskeisiä ehdotuksia ovat muun muassa yhdenmukaiset pakkaukset eli plain packaging, vieroituksen vahvistaminen, viestintäkampanjointi ja ikärajan nosto.
Mitä toimenpide-ehdotusten toteutuminen edellyttää?
Tärkeää on tietysti, että maan hallitus esittää asianomaiset lakiesitykset eduskunnalle ja se hyväksyy ne. On myös tärkeää, että lakimuutokset toteutetaan hyvin valtion ja kuntien toimesta ja samalla huolehditaan asianmukaisesta valvonnasta ja väestön tupakointikehityksen seurannasta.
Tämä on seuraavan hallitusohjelman asia. Lakimuutokset saatava uudelle eduskunnalle heti vaalikauden alussa.
Kun nämä ehdotukset on pantu toimeen, niin mitä pitäisi tehdä seuraavaksi?
Tärkeintä on, että työtä jatketaan. Ongelmaa ei ole vielä ratkaistu, Suomessa on edelleen noin 700 000 tupakoijaa. Varmaankin joka eduskuntakaudella tarvitaan vastaavanlainen työryhmä ja taas uusia toimenpide-ehdotuksia.
Kun ehdotukset on pantu toimeen, on jatkettava väestöön suunnattavaa tupakkaviestintää ja terveyden edistämistyötä ja seurattava kehitystä. Tässä tarvitaan niin järjestöjä kuin julkishallintoakin.
Mitä vastaisit heille, jotka vastustavat ehdotuksia ”holhouksena”? Miksi Suomen on pidettävä kiinni tavoitteestaan tupakka- ja nikotiinituotteiden käytön lopettamisesta vuoteen 2030 mennessä?
Tämä holhouskeskustelu on takavuosista vähentynyt. Väestön valtaosa, huomattava osa tupakoivistakin, kannattaa savuttomuuden suuntaan etenemistä. Tupakoinnin vähenemisen huomattavat kansanterveydelliset edut nähdään. Valtaosa tupakoivistakin haluaisi lopettaa, ja kaipaisi tähän tukea.
Terveyspolitiikassa on kyse päätöksenteosta: millainen ympäristö halutaan? Jos halutaan savuton ympäristö, pitää siitä tehdä päätös ja edetä määrätietoisesti tavoitteeseen.
Kehitys on ollut Suomessa hyvää – en olisi ikinä voinut nuorena miehenä kuvitella nykyisiä lakeja.
Kuva: Eduskunta