Meppi Sirpa Pietikäinen: ”Tupakkateollisuudelle Eurooppa on menetetty manner”
UUTINEN 3.10.2018
Tupakkayhtiöiden lobbarit lähestyivät tuoretta meppiä aktiivisesti, kun Sirpa Pietikäinen (kok) aloitti meppiuransa kymmenen vuotta sitten. Lobbaus loppui myöhemmin kuin veitsellä leikaten.
Sirpa Pietikäinen kertoo tavanneensa lobbareita alussa muutaman kerran ja osallistuneensa yhdelle illalliselle uteliaisuudesta. ”Tapanani on tavata kaiken sortin lobbareita joskus. Mielestäni on legitiimiä antaa heidän tuoda näkemyksensä esille, jos ei nyt ihan väkivaltaan yllyttäjä ole kyseessä”, Pietikäinen perustelee.
Pietikäinen on jäsenenä Euroopan parlamentin ENVI-valiokunnassa, jonka toimialaan kuuluvat ympäristöasiat, kansanterveys ja elintarvikkeiden turvallisuus, samoin kuin Anneli Jäätteenmäki (kesk) ja Merja Kyllönen (vas), joiden lobbarikokemuksista kerroimme hiljattain. 
Tupakkayhtiön illallistilaisuus pidettiin yhdessä Strasbourgin hienoimmista ravintoloista. ”Ei siellä ollut hirveästi meppejä, mutta sinne tuli sen oloista porukkaa, joka ajatteli jo valmiiksi samalla tavalla. Tupakkaa oli tietysti tarjolla”, Pietikäinen kertoo.
Ohjelma koostui tupakkayhtiön puheenvuorosta ja sitä seuranneesta keskustelusta.
”Enää ei väitetty, etteikö tupakka olisi epäterveellistä, vaan lähdettiin siitä, että markkinat ovat globaalit ja kyseessä on laillinen elinkeino. Oli kysymys siitä, että miten eurooppalainen valvottu tupakkateollisuus voi menestyä”, Pietikäinen kertoo.
Tapanani on tavata kaiken sortin lobbareita joskus.
Tupakkateollisuus vetosi yksilönvapauteen
Tupakkateollisuus vetosi viime vuosikymmenen lopulla siihen, että varoitusmerkintöjen lisääminen pakkauksiin johtaisi salakuljetuksen kasvuun, koska se tekisi tupakasta kalliimpaa. Yksilönvapaus länsimaisena perusarvona oli toinen argumentti.
”Onhan alkoholinkäytöstä ja sokeristakin haittaa, eikä niitäkään kielletä. Liikkumattomuudestakin on haittaa, muttei meillä ole pakkoliikuttajia, eikä ylipainoon puututa estämällä ihmisiä syömästä”, Pietikäinen kuvailee teollisuuden edustajien argumentointia.
Tupakan vaaroja vähäteltiin kuvailemalla sitä vaarattomammaksi kuin kiellettyjä huumausaineita. Tupakkatuotteiden mainontakieltoa ja pakollisia pakkausmerkintöjä teollisuuden lobbarit pitivät EU:n sisämarkkinoiden periaatteiden vastaisina. Pakkausmerkintöjen katsottiin haittaavan tuotteen tunnistettavuutta.
”Oma kantani oli, että tuotteet voi merkinnöistä huolimatta tunnistaa. Toisekseen olen aina ollut sitä mieltä, että ”haitakkeita” saa olla johonkin rajaan asti olemassa, mutta niiden haitoista on varoitettava tuotteiden yhteydessä. Jos kaikki haitakkeet kielletään, se [tuotanto ja kauppa] menee kokonaan maan alle. Mielestäni haitakkeiden käyttöä ei saa kuitenkaan edistää myynnillä ja markkinoinnilla”, Pietikäinen toteaa.
Mentolisavukkeiden kieltoa teollisuus kuvaili ihmisten kiusaamiseksi. Pietikäisen mielestä kukaan tuskin lopettaa tupakointia siksi, että mentolisavukkeet kielletään, mutta olennaista onkin se, kuka aloittaa ja millä.
”Tupakointi on helpompi aloittaa kuin lopettaa. Tupakasta ei pidä tehdä helpommin poltettavaa tai miellyttävämpää”, Pietikäinen painottaa.
Tupakkabisneksen painopiste on siirtynyt kehitysmaihin.
Teollisuus hävisi ”sodan” ylivoimasta huolimatta
Tupakkateollisuudella oli käytössään sekä omilla palkkalistoillaan olevia lobbareita että lobbaustoimistoja. Kaikki lobbaustoimistot eivät ole ottaneet tupakkayhtiöitä asiakkaikseen.
”Jos verrataan, kuinka paljon tupakkayhtiöt ja kansalaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä, niin onhan siinä klassinen epäsuhta. Tupakkayhtiöiden kontaktointi on moninkertaista verrattuna kansalaisjärjestöjen kampanjoihin tupakan haitoista.”
Miten järjestöt onnistuivat omassa lobbauksessaan?
”Minusta tosi hyvin, ja näkeehän sen lopputulemastakin [uudistetusta tupakkatuotedirektiivistä]. Viestintä oli asiallista, hyvää ja puhuttelevaa, ja evidenssi selkeää”, Pietikäinen sanoo. ”Suomi on esimerkillinen maa siinä, että tupakoinnin rajoittaminen on vähentänyt selkeästi tupakointia.”
Mikä sitten sai tupakkateollisuuden hiljentämään lobbaustahtia Euroopan parlamentissa? Uudistettu tupakkadirektiivi tuli valmiiksi vuonna 2014, mutta Pietikäisen mielestä on toinenkin, surullisempi syy. Tupakkabisneksen painopiste on siirtynyt kehitysmaihin. ”Eurooppa on tehtyjen päätösten jälkeen markkinamielessä menetetty manner. Sota on tavallaan hävitty.”
Sähkösavukkeiden lobbarit ovat aktivoituneet parlamentissa viime vuosina. ”Osa tupakkalobbareista on varmaankin lähtenyt sähkötupakkabisnekseen”, Pietikäinen arvioi. ”He myyvät sitä terveellisempänä vaihtoehtona. Osan mielestä sähkötupakan pitäisi olla tupakoinnin lopettamisen korvaushoito ja sitä pitäisi saada polttaa siellä, missä tupakkaa ei saa polttaa”, Pietikäinen kertoo.
”Oma kantani on se, että me emme tunne sähkötupakan haittoja, mutta tiedämme, että ne ovat merkittäviä, ja siksi sähkötupakkaa pitää käsitellä samalla tavalla kuin muitakin tupakkatuotteita. Ei voi sanoa, että kyseessä olisi terveellinen tai haitaton vaihtoehto tupakoinnille.”