Alkoholihaittojen ehkäisy kannattaa kohdistaa koko väestöön

Kun alkoholin keskikulutus vähenee, myös ongelmajuojien osuus pienenee.

Suomessa kulutetaan tällä hetkellä vuosittain runsaat 10 litraa puhdasta alkoholia yli 15-vuotiasta asukasta kohden. Määrä ei kuitenkaan jakaannu tasaisesti, sillä pieni vähemmistö juo siitä suuren osan. Miksi siis alkoholihaittojen ehkäisyä pitäisi kohdistaa koko väestöön sen sijaan, että toimia suunnattaisiin niihin, joilla on ongelmia juomisen kanssa?

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi hiljattain Näin Suomi juo -kirjan, joka perustuu tutkimusaineistoihin, eritoten säännöllisesti toteutettuun Juomatapatutkimukseen. Kirjasta ilmenee, että suurkuluttajien osuus ja väestön kokonaiskulutus ovat yhteydessä toisiinsa.

Väestön keskikulutuksen lisääntyessä myös suurkuluttajien osuus kasvaa. Käänteisesti väestön keskikulutuksen vähentyessä suurkuluttajienkin osuus pienenee.

Erilaisilla väestöön kohdistuvilla toimenpiteillä on usein ollut suurkuluttajiin vähintään yhtä paljon vaikutusta kuin muihinkin, kirjassa todetaan. Esimerkiksi kun Suomen alkoholiveroa alennettiin vuonna 2004, maksakirroosikuolemat lisääntyivät vuodessa noin 30 prosenttia ja kahdessa vuodessa noin 50 prosenttia. Tämä on mahdollista vain, mikäli ennalta maksojaan vaurioittaneet ihmiset ovat alkaneet juoda laajassa mitassa enemmän.

Näin Suomi juo -kirjan mukaan vakavista alkoholiongelmista kärsivät eivät aikaisemmassa alkoholinkäytön riskivaiheessaan erotu muista alkoholinkäyttäjistä.

Moni ajattelee, että vakavista alkoholiongelmista kärsivät ovat ”muita” eikä ”meitä”. Tilastojen mukaan alkoholiin kuolleiden työllisyys oli kuitenkin 17 vuotta ennen kuolemaa samaa luokkaa kuin muilla saman ikäisillä suomalaisilla. Alkoholikuolemaa edeltävänä vuonna neljäsosa oli vielä työelämässä. Toisin sanoen, ennen alkoholiongelmien alkamista he ovat olleet keitä tahansa meistä.

Lähde: Näin Suomi juo. Suomalaisten muuttuvat alkoholinkäyttötavat. (toim. Mäkelä P., Härkönen J., Lintonen T., Tigerstedt C. ja Warpenius K.) Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2018.