Alkoholin käyttö ei ole eteläeurooppalaistunut, vaikka humaltuminen harvinaisempaa

Suomalaisten alkoholin kulutus on vähentynyt vuoden 2007 jälkeen 15 prosenttia, mikä on historiassa poikkeuksellisen pitkään jatkunut hyvä kehitys. Suomalaisten juomatapoja kulutuksen vähentyminen ei ole kuitenkaan tehnyt ’eteläeurooppalaisemmiksi’. 

Kokonaiskulutuksen vähentyminen on johtanut siihen, että kaikki eri alkoholinkulutusryhmät, sekä paljon että vähän juovat, ovat vähentäneet kulutustaan. Ja kun alkoholin kokonaiskulutus kasvaa – kuten tapahtui vuoden 2004 alkoholiveron alennuksen jälkeen – lisääntyy sekä paljon että vähän juovien kulutus.

Näin kertoo Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä perjantaina 27.10.2017 julkaistava suomalaisten juomatapoja käsittelevä tutkimus. Artikkeli perustuu vuodesta 1968 lähtien kahdeksan vuoden välein kerättyjen Juomatapatutkimusten analyysiin.

Koko väestön kulutuksen muuttuessa kaikki kulutusryhmät muuttavat kulutustaan ”kollektiivisesti” samaan suuntaan.

Toki paljon ja vähän juovien välillä on eroja: kokonaiskulutuksen kasvaessa tai vähetessä suurkuluttajien kulutus lisääntyy tai vähenee litramääräisesti enemmän kuin vähän juovien, sillä muutos tapahtuu suhteessa kulutuksen tasoon.

Kaikkien eri kulutusryhmien, myös suurkuluttajien, kulutuksen muutos on siis läheisesti yhteydessä kokonaiskulutuksen muutokseen. Tämän vuoksi ongelmakäyttäjiä ei pitäisi syyllistää lisääntyvistä alkoholihaitoista, jos tehdään sellaisia väestön kulutusta lisääviä päätöksiä, joiden tiedetään lisäävän ongelmakäyttäjien määrää ja kulutusta, ja sen myötä myös ongelmia.

Juomiskulttuuri ei ole muuttunut

Alkoholin kokonaiskulutuksen vähennyttyä vuoden 2007 jälkeen suomalaiset juovat itsensä harvemmin humalaan, ja myös humalakertojen osuus kaikista alkoholinkäyttökerroista on vähentynyt.

Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että suomalainen juomiskulttuuri olisi muuttunut eteläeurooppalaisemmaksi. Tämä edellyttäisi, että alkoholia juotaisiin aiempaa useammin mutta pienempiä määriä kerralla. Tällaista muutosta ei kuitenkaan ole tapahtunut, vaan kaikilla vuosikulutuksen tasoilla humalan määrä on säilynyt ennallaan.

Selitys tähän on se, että kokonaiskulutuksen vähentyessä alkoholinkäyttäjiä siirtyy alempaan, vähemmän juovaan ryhmään. Vähemmän alkoholia käyttävien ryhmässä humallutaan aina harvemmin. Käyttöään vähentäneet siis juovat itsensä humalaan yhtä usein kuin tuossa pienemmän kulutuksen ryhmässä on ennenkin ollut tapana juoda.

Tämän vuoksi, kun kokonaiskulutuksen jälleen alkaa kasvaa – esimerkiksi liberaalimman alkoholipolitiikan seurauksena – lisääntyy todennäköisesti myös humalahakuinen juominen.

Humala on edelleen yleinen

Alkoholin kulutuksen vähenemisestä huolimatta humalaan saakka juominen oli yhä yleistä Suomessa vuonna 2016. Miehistä 37 prosenttia kertoi juovansa 13 alkoholiannosta tai enemmän yhden päivän aikana vähintään kerran vuodessa. Vähintään 5 annosta kerralla joi kuukausittain 42 prosenttia miehistä. Naisten vastaavat osuudet olivat 9 ja 16 prosenttia.

Eniten humalaan juominen on vähentynyt nuorilla 15–29-vuotiailla aikuisilla, joilla humala oli eri ikäryhmistä kuitenkin edelleen yleisintä vuonna 2016. Vähiten humalaan joi vanhin vertailussa mukana ollut ikäryhmä 50–69-vuotiaat.

Lähde: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Lisätiedot:

Tutkimusprofessori Pia Mäkelä
THL
p. 029 524 7159
pia.makela@thl.fi