fbpx

Tupakka ja ihmisoikeudet

Tupakan viljelijöiden toimeentulo

Tupakan viljelyssä työskentelee maailmanlaajuisesti yli 17 miljoonaa ihmistä. Tupakan viljelijöillä – erityisesti kehittyvien alueiden pikkutilallisilla – on vaikeuksia saada elantonsa kasaan viljelyllä. Tupakan viljely on työlästä ja tupakkakasvi edellyttää suurta panostusta.

Useimmiten viljelijät eivät hyödy tupakan myynnistä, vaan hyödynsaajina ovat monikansalliset suuryritykset ihmisten hengen, elannon ja kehityksen kustannuksella. Siten tupakan tuotanto pahentaa sosiaalista epäoikeudenmukaisuutta.

Tupakkayhtiöt värväät viljelijöitä ns. sopimusviljelyyn, jossa yhtiöt tukevat viljelijöitä mm. takaamalla lainoja. Vastineeksi viljelijät sitoutuvat myymään tupakanlehdet yhtiölle. Koska monikansalliset tupakkajätit kontrolloivat tupakan kansain­välistä kauppaa, ne pitävät tupakan viljelijöiden saamat korvaukset alhaisina. Kun viljelijä myy tupakkansa yhtiölle, velka vähennetään hänen palkkiostaan. Tämä sitoo pienet viljelijät yhä tiukemmin tupakan tuotantoon ja saattaa perheet köyhyyden kierteeseen.

Tutkimusten perusteella viljelijät saavat tupakan viljelystä huonomman tuoton kuin vaihtoehtoisia viljelykasveja kasvattamalla. Maailmanpankin tekemässä tutkimuksessa keskityttiin indonesialaisiin pientilallisiin, jotka olivat hiljattain siirtyneet tupakan viljelystä sitä yleisimmin viljeltyihin paikallisiin viljelykasveihin. Muihin kasveihin siirtyneet viljelijät pärjäsivät taloudellisesti keskimäärin paremmin kuin nykyiset tupakan viljelijät. He myös käyttivät huomattavasti vähemmän aikaa pelloillaan ja vaikuttivat olevan vähemmän riippuvaisia valtion tarjoamista sosiaaliavustuksista sekä terveydenhoitoeduista.

Olosuhteet tupakkaviljelmillä

Tupakan viljelyssä työntekijöiden terveys ja turvallisuus ovat uhattuina. Tupakkatilan työntekijät – usein naiset ja lapset – ovat vaarassa sairastua vihreän tupakan aiheuttamaan sairauteen, joka on nikotiinimyrkytyksen muoto.  Kun työntekijät käsittelevät nikotiinia sisältävää tupakkakasvia, nikotiini imeytyy ihon läpi ja aiheuttaa mm. pahoinvointia, hengitysvaikeuksia ja verenpaineen sekä sydämensykkeen vaihtelua.

Monet työntekijät kärsivät myös tuholaismyrkkyjen käsittelystä aiheutuvasta myrkytyksestä. Viljelyssä käytettyjen myrkyllisten kemikaalien vaatimia turvatoimia ei usein pystytä noudattamaan tiedon puutteen tai suojavarusteiden kalleuden vuoksi. Lisäksi työ viljelmillä on fyysisesti raskasta ja sitä tehdään auringon paahteessa, korkeassa lämpötilassa.

Lapsityövoiman käyttö ja lasten oikeudet

Tupakan tuotannossa käytetään lapsityövoimaa. Tämä koskee myös Euroopassa myytäviä savukkeita.

Unfairtobacco kertoo koostessaan, että USA:n työministeriön (US Department of Labor) mukaan lapsityövoimaa käytetään tupakanviljelyssä 16 eri maassa. Lapsityövoiman käyttö tupakantuotannossa on kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan jopa lisääntymässä, kun tupakan tuotanto siirtyy Afrikan ja Aasian köyhempiin maihin.

Myös Lastenoikeusjärjestö Planin raportissa (2009) todetaan, että kustannusten karsimiseksi monikansallisten tupakkayhtiöiden tuotannosta 75 prosenttia on siirretty kehittyviin maihin. Yksi suurimmista tupakankasvattajamaista on Malawi. Planin mukaan Malawin tupakkatiloilla työskentelee 78 000 lasta, joista nuorimmat ovat viisivuotiaita. Arviolta 30 prosenttia tupakkatilojen työvoimasta Malawissa on lapsia. Human Rights Watch -järjestön mukaan tiloilla työskentely haittaa lasten koulunkäyntiä.

Planin haastattelemien lasten työpäivän pituus on keskimäärin 12 tuntia. Työpäivän aikana heille tarjottiin tyypillisesti yksi ateria. Lapset kertoivat, että jos he eivät saa päivän töitä määräajassa valmiiksi, se vähennetään ennestään pienestä palkasta.

Lisäksi lapset altistuvat tupakkaviljelmillä valvojiensa fyysiselle väkivallalle: lasten mukaan valvojat potkivat, löivät käsin sekä kepillä. Tyttöjä käytetään myös seksuaalisesti hyväksi. Monet lapsista kärsivät unettomuudesta ja painajaisista.

YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lapsella on oikeus mm. terveyteen, koulutukseen, lepoon ja leikkiin. Pitkät työpäivät, raskas työ sekä torjunta-aineiden ja nikotiinin aiheuttamat myrkytykset estävät näiden oikeuksien toteutumisen tupakkaviljelmillä työskentelevillä lapsilla.

Lapsityövoiman käyttö tupakkaviljelmillä rikkoo myös kansainvälisen työjärjestö ILO:n (International Labour Organization) sopimusta eliminoida lapsityövoiman käytön pahimmat muodot. Lisäksi se rikkoo lapsen oikeuksia terveyteen sekä oikeutta suojaan taloudelliselta hyväksikäytöltä.

Human Rights Watch huomauttaa vuonna 2014 julkaistussa raportissaan, että vaikka USA:ssa alle 18-vuotiaat eivät saa ostaa tupakkatuotteita, jopa alle 12-vuotiaat voivat työskennellä laillisesti tupakkaviljelmillä.

Video: Taukojumppaa ja tietoisku lapsityövoiman käytöstä tupakkaviljelmillä

Video: Tupakkaviljelmillä käytetään lapsityövoimaa

Lähteitä:

The Guardian: Child labour rampant in tobacco industry (6/2018)

Plan: Tackling Child Labour on Malawi’s Tobacco Farms (2011)

 

 

Lue myös

Mervi Haran blogikirjoitus Ihmisoikeudet velvoittavat savuttomaan Suomeen.