Ympäristön tupakansavusta aiheutuvat terveysriskit ovat samoja kuin tupakoitsijoihin kohdistuvat riskit.

Ympäristön tupakansavu aiheuttaa Suomessa vuosittain arviolta 10–30 keuhkosyöpää sekä 50–300 sydän- ja verisuonisairauksista johtuvaa kuolemaa. Sydän- ja verisuonitautien suurempi määrä johtuu siitä, että nyt havaitut taudit ovat seurausta suuremmasta altistuksesta ennen nykyisiä tupakointirajoituksia.

Ympäristön tupakansavu aiheuttaa hengitysteiden tulehdusmuutoksia, jotka voivat johtaa hengitystieoireisiin ja astmaan. Sen on myös todettu lisäävän aikuisten astman vaikeusastetta. Ympäristön tupakansavu lisää aikuisilla keuhkoahtaumataudin (COPD) riskiä.

Haitallista lapsille

Naisen altistuminen ympäristön tupakansavulle raskauden aikana hidastaa sikiön kasvua ja pienentää siten lapsen syntymäpainoa. Voimakas altistuminen voi lisätä keskenmenon tai ennenaikaisen synnytyksen vaaraa, joskin tieteellinen näyttö on tältä osin puutteellista. Viitteitä on saatu myös siitä, että lapsen altistuminen ympäristön tupakansavulle syntymän jälkeen on kätkytkuoleman riskitekijä.

Lapsille ympäristön tupakansavu aiheuttaa kroonisia hengitystieoireita, lisää astman puhkeamisen riskiä ja sairastuvuutta hengitystieinfektioihin sekä hidastaa keuhkotoiminnan kehitystä. Ympäristön tupakansavu myös vaikeuttaa astmaa sairastavien lasten oireita.

Tupakkalaissa kielletään tupakointi  yksityisautossa, kun kyydissä on alle 15-vuotiaita. Kielto ei koske kulkuneuvossa olevaa asuintilaa esimerkiksi matkailuautossa.

Altistuminen työssä

Savuton ympäristö saa nykyisin laajaa kannatusta myös tupakoitsijoiden keskuudessa.  Esimerkiksi työympäristön savuttomuus on edennyt Suomessa hyvin: Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan päivittäin työpaikallaan tupakansavulle altistui vähintään tunnin ajan kaksi prosenttia väestöstä vuonna 2014. Alle 75 prosenttia ei altistunut juuri koskaan. Vastaajista 57 prosenttia ilmoitti, että kukaan ei tupakoi työpaikalla.

Ympäristön tupakansavulle altistuminen oli suurta ravintoloissa ennen kuin tupakointi kiellettiin ravintoloissa vuonna 2007.  Muilla työpaikoilla tupakointi kiellettiin jo vuonna 1995.

Vuonna 2004 tupakansavulle altistuneita ilmoitettiin ASA-rekisteriin, eli syöpäsairauden vaaraa aiheuttaville aineille ja menetelmille ammatissaan altistuvien rekisteriin, yli 12 000 ja vuonna 2011 enää noin 130. Vuoteen 2007 asti tarjoilijat olivat suurin rekisteriin ilmoitettu ammattiryhmä. Nykyään tupakansavulle voivat altistua muun muassa vanginvartijat, siivoojat ja lähihoitajat sekä sosiaalialan ohjaajat ja neuvojat.

Työntekijöiden altistuminen tupakansavulle on vähentynyt  tupakkalain seurauksena. Nyt tupakointi on sallittu työpaikoilla vain tupakkatiloissa, joissa tulee olla erillinen ilmastointi. Tupakkatilan rakentamiseen tarvitaan rakennusvalvonnan lupa. Puhtaampi työilma vähentää työntekijöiden riskiä sairastua keuhkosyöpään ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Lue myös, miten tupakkalaki säätelee tupakointia työpaikoilla ja oppilaitoksissa.

 

Tiesitkö että,

Ympäristön tupakansavulle altistumisesta käytetään myös nimitystä passiivinen tupakointi. Jatkuva altistuminen tupakansavulle lisää

  • sydäninfarktiriskiä noin 20 prosenttia
  • aivoinfarktin riskiä 50 prosenttia
  • äkillisen sepelvaltimotauti-kuoleman riskiä 25–35 prosenttia.