Tupakointi

Vuonna 2017 Suomen yli 20-vuotiaasta aikuisväestöstä tupakoi päivittäin 11,4 prosenttia: miehistä 13 prosenttia ja naisista 9,8 prosenttia. Tupakointi on vähentynyt kaikissa ikäryhmissä, erityisesti miehillä: esimerkiksi 1980-luvulla noin joka kolmas mies poltti päivittäin, naisista joka viides.

Neljä viidestä päivittäin tupakoivasta on huolissaan siitä, miten tupakointi vaikuttaa terveyteen. Yli puolet haluaisi lopettaa ja runsas kolmasosa on yrittänyt lopettaa tupakoinnin.

Vuonna 2017 korkeasti koulutetuista naisista tupakoi 4,7 prosenttia  ja miehistä 5,3 prosenttia. Puolestaan matalasti koulutetuista naisista 14,1 prosenttia ja miehistä 17,1 prosenttia tupakoi päivittäin.

Vuonna 2017 tupakoi alkuraskauden aikana 12,5 prosenttia synnyttäjistä. Noin puolet (49,7 prosenttia) kaikista raskauden aikana tupakoineista lopetti tupakoinnin raskauden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Alkuraskauden aikana tupakoinnin lopettaneiden osuus on kaksinkertaistunut 10 viime vuoden aikana.

Valtaosa suomalaisnuorista ei polta. Nuorten terveystapatutkimuksen mukaan suomalaisista 14–18-vuotiaista tytöistä ja pojista tupakoi päivittäin vuonna 2017 enää seitsemän prosenttia. Käyttö lisääntyy hieman iän myötä: 16–18-vuotiaista tytöistä ja pojista polttaa päivittäin savukkeita joka kymmenes. Vuosituhannen alussa osuus oli vielä 31 prosenttia.

Koulutus vaikuttaa

Vanhempien tupakointi vähenee edelleen. Yli kahdella kolmasosalla nuorista äiti ei ole tupakoinut nuoren elinaikana ja hieman yli puolella nuorista isä ei ole tupakoinut. Kaiken kaikkiaan nuorten altistuminen tupakansavulle yli tunnin ajan päivässä on harvinaista.

Koulujen välillä oli  yhä  vuonna 2017 suuriakin eroja tupakoinnin yleisyydessä: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista nuorista 23 prosenttia tupakoi, lukiossa opiskelevista vain runsaat kolme prosenttia. Peruskoulun 8. ja 9. luokkalaisista tupakoi 6,9 prosenttia.