Tupakan viljely vaarantaa maapallon keuhkot

Tupakkaa viljellään yli 120 maassa, ja valtaosa näistä on kehitysmaita. Tupakan viljelyyn käytetään 4,3 miljoonaa hehtaaria maata ja viljelmien tieltä kaadetaan vuosittain noin 200 000 hehtaaria trooppisia metsiä.

Metsien kaataminen kiihdyttää ilmastonmuutosta ja jättää maaperän alttiiksi tuulille ja sateille, mikä synnyttää vähitellen autiomaita. Tupakan viljely köyhdyttää maaperää niin, ettei siinä enää muutaman vuoden kuluttua pysty viljelemään mitään. On laskettu, että jos tupakan sijasta viljeltäisiin ruokakasveja, saataisiin ruokittua yli 19 miljoonaa ihmistä.

Tupakkakasvi on vaativa viljelykasvi: se tarvitsee paljon kastelua, lannoitteita ja hyönteismyrkkyjä. Köyhissä tupakanviljelijämaissa käytetään usein teollisuusmaissa kiellettyjä torjunta-aineita, jotka leviävät helposti ympäristöön ja vesistöihin.

Tupakkateollisuuden suuri hiilijalanjälki

Maailmassa on lähes 600 tupakkatehdasta, joista jokainen käyttää runsaasti vettä, energiaa ja kemikaaleja. Tupakkateollisuus tuottaa yli kuusi biljoonaa savuketta vuosittain.  Maailman terveysjärjestön WHO:n mukaan tupakan valmistus tuottaa vuosittain yli kaksi miljoonaa tonnia kiinteää jätettä, 300 000 tonnia nikotiinia sisältävää, ei-kierrätyskelpoista jätettä ja 200 000 tonnia muuta kemikaalijätettä.

Myös tupakkateollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat merkittävät: pelkästään Yhdysvalloissa tupakkateollisuuden hiilidioksidipäästöt vastaavat neljän miljoonan auton päästöjä.

Tumppi on maailman yleisin roska

Maailmanlaajuisesti ympäristöön heitetään 4,5 biljoonaa tupakantumppia joka vuosi. Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Näillä tumpeilla saisi päällystettyä Helsingin Senaatintorin puolen metrin paksuisella kerroksella.

Savukkeiden filtterit on tehty huokoisesta selluloosa-asetaatista, jolla pyritään suodattamaan tupakansavun tervaa ja muita myrkyllisiä aineita, ennen kuin ne etenevät tupakoitsijan keuhkoihin. Selluloosa-asetaatti on muovia, joka ei maadu ja jonka hajoaminenkin kestää vuosia.

Tumpeissa on monia myrkyllisiä ympäristöön liukenevia kemikaaleja, kuten kadmiumia, arsenikkia ja lyijyä, joita jää tupakoitaessa filtteriin. Kun tumpit heitetään maahan, tuuli ja sade kuljettavat ne vesistöihin ja samalla tumpeissa olevat myrkylliset kemikaalit huuhtoutuvat vesistöjen ekosysteemiin.

Arviolta 40 prosenttia kaikesta maailman rannoilta kerätystä roskasta liittyy tavalla tai toisella tupakoimiseen. Suomessa tupakantumppeja löytyi Suomen ympäristökeskuksen seurantatutkimuksessa mukana olleilta kaupunkirannoilta keskimäärin 300 kappaletta sataa metriä kohden.

Yhden tupakantumpin hajoaminen kestää keskimäärin puolitoista vuotta makeassa vedessä ja kolme vuotta merivedessä. Järviin, jokiin tai meriin kulkeutuneet tumpit päätyvät helposti  ruuaksi linnuille ja mereneläimille, jotka voivat vahingoittua, jopa kuolla.

Tiesitkö että,

Suomessa ympäristöön päätyy noin neljä miljardia tumppia vuosittain. Näillä tumpeilla saisi päällystettyä Helsingin Senaatintorin puolen metrin paksuisella kerroksella.