Alkoholi ja kestävä kehitys

Vastuullisella alkoholipolitiikalla voidaan edistää kestävää kehitystä, sillä alkoholi vaikuttaa haitallisesti lähes jokaiseen YK:n kestävän kehityksen tavoitteeseen.

YK:n kestävän kehityksen Agenda 2030 -ohjelman ovat hyväksyneet kaikki jäsenvaltiot vuonna 2015. Ohjelma toimii köyhyyden lopettamiseksi, planeettamme suojelemiseksi ja kaikkien ihmisten elämän ja tulevaisuuden parantamiseksi.

Alkoholi on monien terveydellisten, sosiaalisten ja taloudellisten haittojensa vuoksi valtava este kestävälle kehitykselle. Se vaarantaa inhimillisen pääoman, heikentää taloudellista tuottavuutta, tuhoaa sosiaalisia rakenteita ja rasittaa terveydenhuoltojärjestelmää.

Alkoholi tappaa vuosittain kolme miljoonaa ihmistä – joka kymmenes sekunti ihminen kuolee alkoholiin. Tämä vastaa yli viittä prosenttia kaikista kuolemista ja maailmalaajuisesta tautitaakasta, ja yli seitsemää prosenttia kaikista ennenaikaisista kuolemista. Alkoholin käytön aiheuttama kuolleisuus on suurempi kuin tuberkuloosin, aidsin tai diabeteksen aiheuttama kuolleisuus. Alkoholi on johtava kuolinsyy 15–49-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa 10 prosenttia kaikista kuolemista johtuu alkoholista.

Esimerkkejä alkoholin lukuisista haitoista kestävälle kehitykselle

Alkoholihaittoja ehkäisevä Movendi International listaa julkaisussaan (pdf) alkoholin uhkaamia kestävän kehityksen tavoitteita. Ne liittyvät muun muassa köyhyyden ja nälän poistamiseen, terveyden ja hyvinvoinnin parantamiseen, koulutukseen, tasa-arvoon, kestävään taloudelliseen kasvuun, turvallisuuteen ja ilmastonmuutokseen.

  • Alkoholi voi ajaa yksilöt, perheet ja yhteisöt köyhyyteen sukupolvien ajaksi. Alkoholi aiheuttaa huomattavasti välittömiä kustannuksia kotitalouksille.
  • Alkoholin käyttö lisää riskiä aliravitsemukseen pahentamalla ruoansulatushäiriöitä ja häiritsemällä ravintoaineiden imeytymistä.
  • Alkoholin käyttö raskauden aikana uhkaa sikiön ja äidin terveyttä ja elämää.
  • Alkoholista koituu haittoja muillekin kuin käyttäjille, useimmiten lapsille ja nuorille, jotka kärsivät mm. vanhempiensa alkoholin käytöstä johtuvasta väkivallasta.
  • Alkoholi edistää tarttuvien tautien, kuten HIV:n ja tuberkuloosin leviämistä.
  • Alkoholi on merkittävä tarttumattomien tautien riskitekijä, kuten syövän sekä sydän- ja verisuonitautien, ja mielenterveyden ongelmien.
  • Alkoholi aiheuttaa onnettomuuksia mm. liikenteessä. Alkoholin vaikutuksen alaisena ajaminen on riskitekijä 27 prosentissa kaikista liikenneonnettomuuksista.
  • Alkoholin käyttö vaikuttaa negatiivisesti koulunkäyntiin ja oppimiseen.
  • Alkoholi heikentää sukupuolten tasa-arvoa: alkoholiteollisuuden markkinoinnissa vähätellään naisten ja tyttöjen roolia yhteiskunnassa, vahvistetaan uskoa maskuliinisuuden paremmuuteen ja oikeutetaan miesten valtaa. Alkoholilla on vahva yhteys lähisuhde- ja seksuaaliväkivaltaan.
  • Alkoholintuotanto kuluttaa paljon vettä ja uhkaa juomaveden saatavuutta.
  • Alkoholihaitoista koituu suurta taloudellista taakkaa valtioille.
  • Alkoholi lisää maiden välistä epätasa-arvoa. Alkoholiteollisuus tavoittelee voittoja kehitysmaissa, joissa sosiaali- ja terveydenhuollon resurssit ovat vähäiset.
  • Alkoholi lisää turvattomuutta ja väkivaltaa.
  • Alkoholijuomien valmistus kuluttaa paljon resursseja eikä ole ympäristön kannalta kestävää.
  • Alkoholin, etenkin oluen, tuotanto kiihdyttää kasvihuonekaasupäästöjä ja ilmastonmuutosta. Esimerkiksi Australiassa vuosittain kulutetun oluen valmistuksesta aiheutuneet päästöt vastaavat autolla ajamisen päästöjä 1,94 miljardin kilometrin matkalla.
  • Alkoholintuotanto haittaa ekosysteemejä ja luonnon monimuotoisuutta.

 

Lähteet
Movendi: Obstacles to Development
Movendi 2020: Alcohol Obstacle to Development. How Alcohol Affects the Sustainable Development Goals (pdf)
YK, Agenda 2030